lauantai 24. joulukuuta 2016
perjantai 23. joulukuuta 2016
Luukku 23: Laitoksen johtajat
JOHTAJA, VARAJOHTAJA, PEDAGOGINEN JOHTAJA - NÄIDEN KAVERIEN AVULLA HOMMA TOIMII :)
Heikki Hanka on johtanut Taikua, ja jatkaa Mutkussa laitoksen johtajana. Jurvasta kotoisin oleva taidehistorian professori on joululomalla aikeissa ottaa irtioton arjesta Yhdysvalloissa. Se päättääkin hyvin hektisen syksyn. -Onhan tämä yhdistyminen tuonut lisämausteensa tähän. Vaikka paljon on yhdistymisen eteen työskennelty, kevät tuo mukanaan kaikenlaista uutta ja yllättävää, Heikki pohtii.
Riitta Rautio on musiikin laitoksen johtaja. Uudessa Mutkussa hän jatkaa pedagogisena johtajana. Musiikki on Riitalle työ, harrastus ja tutkimus, vaikka hän harmitteleekin sitä, että pianonsoittotaito on kärsinyt viime vuosien tauosta harrastuksessa. - Toivottavasti ehtisin vielä palauttamaan taidon sille tasolle, jolla se oli, Riitta haaveilee. Vapaa-ajasta ei silti musiikkia puutu: nyt joulun aikaan joululaulut soivat niin siivotessa, kokatessa kuin muissakin jouluvalmisteluissa. Niitä ilman ei joulu tule.
Raine Koskimaa on nykykulttuurin tutkimuksen professori, ja uudessa Mutkussa hän toimii varajohtajana. Alkujaan tie on kuljettanut Rainea Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteillä vietetyn vuoden jälkeen kirjallisuuden opiskelijaksi Jyväskylään ja siitä sitten harjoitteluun nykykulttuurin yksikköön, jonka pariin sitten Raine jäikin. Nykykulttuurin ohella Rainella on ollut vastuullaan digitaalinen kulttuuri ja osa Jyväskylän yliopiston tarjoamasta peliopintokokonaisuudesta.
MITÄ UUDELTA MUTKULTA?
- Taiteen, musiikin ja kulttuurin saralla tämä uusi yksikkö toivottavasti kaappaa valtakunnallisesti merkittävän osion, Heikki toivoo. Uudessa laitoksessa tulee olemaan paljon kahta entistä laitosta yhdistäviä asioita, mutta toki myös kummallekin omaa, spesiaalia alaa. Tämä tarkoittaa, että keväällä täytyy miettiä tarkkaan, mihin työpanos pistetään, ja toisaalta mihin ei. Sitä ennen Heikki kuitenkin vinkkaa ottamaan joulusta ilon irti, ja esimerkiksi nauttimaan kirkon rauhasta. - Se on äärimmäisen tunnelmallinen paikka joulun aikaan!
Uuden Mutkun myötä Riitta toivoo, että kahden erilaisen laitoksen monipuolisuutta pystyy hyödyntämään niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. - Meillä on täällä luonnontieteellinen ote tutkimukseen, kun taikussa taas kulttuurin merkitys korostuu. Odotan innolla, miten uusi laitos yhdistää näitä lähestymistapoja.
Entä mitä Raine odottaa, että uusi Mutku tuo tullessaan? - Nyt uuden tehtävän myötä minulle tulee tietenkin enemmän hallinnollisia töitä ja johtotehtäviä. Toisaalta muuttuva työnkuvani vaatii tarkkaa perehtymistä laitoksen tutkimustoimintaan, joka on tietenkin hyvin kiinnostavaa, kyseessä kun on elävä ja monimuotoinen kenttä jolla tehdään paljon uusia avauksia, Raine pohtii. - Odotan myös sitä, että pääsemme miettimään uusia kursseja ja voimme näin tarjota hyvinkin mielekkäitä oeptussisältöjä opiskelijoillemme. Toivottavasti Mutkusta muotoutuu nopeasti yksi vahva laitos kahden erillisen sijaan!
Heikki Hanka on johtanut Taikua, ja jatkaa Mutkussa laitoksen johtajana. Jurvasta kotoisin oleva taidehistorian professori on joululomalla aikeissa ottaa irtioton arjesta Yhdysvalloissa. Se päättääkin hyvin hektisen syksyn. -Onhan tämä yhdistyminen tuonut lisämausteensa tähän. Vaikka paljon on yhdistymisen eteen työskennelty, kevät tuo mukanaan kaikenlaista uutta ja yllättävää, Heikki pohtii.
Riitta Rautio on musiikin laitoksen johtaja. Uudessa Mutkussa hän jatkaa pedagogisena johtajana. Musiikki on Riitalle työ, harrastus ja tutkimus, vaikka hän harmitteleekin sitä, että pianonsoittotaito on kärsinyt viime vuosien tauosta harrastuksessa. - Toivottavasti ehtisin vielä palauttamaan taidon sille tasolle, jolla se oli, Riitta haaveilee. Vapaa-ajasta ei silti musiikkia puutu: nyt joulun aikaan joululaulut soivat niin siivotessa, kokatessa kuin muissakin jouluvalmisteluissa. Niitä ilman ei joulu tule.
Raine Koskimaa on nykykulttuurin tutkimuksen professori, ja uudessa Mutkussa hän toimii varajohtajana. Alkujaan tie on kuljettanut Rainea Helsingin yliopiston tietojenkäsittelytieteillä vietetyn vuoden jälkeen kirjallisuuden opiskelijaksi Jyväskylään ja siitä sitten harjoitteluun nykykulttuurin yksikköön, jonka pariin sitten Raine jäikin. Nykykulttuurin ohella Rainella on ollut vastuullaan digitaalinen kulttuuri ja osa Jyväskylän yliopiston tarjoamasta peliopintokokonaisuudesta.
MITÄ UUDELTA MUTKULTA?
- Taiteen, musiikin ja kulttuurin saralla tämä uusi yksikkö toivottavasti kaappaa valtakunnallisesti merkittävän osion, Heikki toivoo. Uudessa laitoksessa tulee olemaan paljon kahta entistä laitosta yhdistäviä asioita, mutta toki myös kummallekin omaa, spesiaalia alaa. Tämä tarkoittaa, että keväällä täytyy miettiä tarkkaan, mihin työpanos pistetään, ja toisaalta mihin ei. Sitä ennen Heikki kuitenkin vinkkaa ottamaan joulusta ilon irti, ja esimerkiksi nauttimaan kirkon rauhasta. - Se on äärimmäisen tunnelmallinen paikka joulun aikaan!
Uuden Mutkun myötä Riitta toivoo, että kahden erilaisen laitoksen monipuolisuutta pystyy hyödyntämään niin opetuksessa kuin tutkimuksessakin. - Meillä on täällä luonnontieteellinen ote tutkimukseen, kun taikussa taas kulttuurin merkitys korostuu. Odotan innolla, miten uusi laitos yhdistää näitä lähestymistapoja.
Entä mitä Raine odottaa, että uusi Mutku tuo tullessaan? - Nyt uuden tehtävän myötä minulle tulee tietenkin enemmän hallinnollisia töitä ja johtotehtäviä. Toisaalta muuttuva työnkuvani vaatii tarkkaa perehtymistä laitoksen tutkimustoimintaan, joka on tietenkin hyvin kiinnostavaa, kyseessä kun on elävä ja monimuotoinen kenttä jolla tehdään paljon uusia avauksia, Raine pohtii. - Odotan myös sitä, että pääsemme miettimään uusia kursseja ja voimme näin tarjota hyvinkin mielekkäitä oeptussisältöjä opiskelijoillemme. Toivottavasti Mutkusta muotoutuu nopeasti yksi vahva laitos kahden erillisen sijaan!
torstai 22. joulukuuta 2016
Luukku 22: Amanuenssit
Ei laitosta ilman amanuensseja! Taikun ja musiikin yhdistyessä amanuenssikaartikin kokoaa voimansa ja pohtii, miten kohti uutta päästäisiin mahdollisimman kivuttomasti. Kuka on kuka, ja keneltä kysyä? Tässä amanuenssit esittäytyvät!
Heli Niskanen
Vuoden alusta alan työskennellä HYTK-tiedekunnan kaikkien laitosten tohtorikoulutusasioiden parissa, eli en toimi enää ns. laitosamanuenssina. Uusi tehtävä on mieluinen mutta myös pelottava, koska uusi tiedekunta on iso ja tehtävissä on paljon sellaista mitä en ole aiemmin tehnyt. Joululomalla koetan elpyä kiireisestä syksystä ja suunnata uutta vuotta kohti :)
Elina Kiuru
Olen työskennellyt 20 vuotta etnologian amanuenssina, ja siirryn siitä tehtävästä hoitamaan MUTKUn opintohallintoasioita. Olen opiskellut sivuaineina museologiaa, taidekasvatusta ja taidehistoriaa, ja väitöskirjanikin oli melko museologinen aiheeltaan. Tunnen osan MUTKUn henkilökunnasta, joten ei pelota yhtään. Odotan innolla tammikuun alkua!
Anne-Riitta Vanhala
Minuun kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli vaihtoasiat tai harjoittelu ulkomailla kiinnostaa. Musiikin laitos on ollut työpaikkani nelisen vuotta ja jatkan edelleen ensi vuonna musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kansainvälisten asioiden parissa. Ollaan yhteyksissä!
Juha Teppo
Olen ollut laitoksessa, sen edeltäjässä ja sen edeltäjässä hyvin kauan. Yleismiehen tehtävien ohella hoidan opiskelija-asioita ensisijaisesti vanhan taikun oppiaineissa. Vasen jalkani on tiedekunnassa, jossa hoidan opiskelijavalinta-asioita, tilastointia ja sen sellaista. Muutan alkuvuodesta laitoksen tiloihin Educa-rakennukseen.
Hannele Saari
olen työskennellyt musiikin laitoksen musiikkikirjastossa vuodesta 1980-2011. Kirjaston lopettamisen jälkeen työskentelen Musiikkikampuksen kirjastossa 4 päivää viikossa, keskiviikkopäivän olen laitoksella tavattavissa. Opetan tiedonhankintaa laitoksella musiikin oppiaineiden seminaareihin integroituna. Huolehdin laitoksen käsikirjastoon liittyvistä asioista.
Heli Niskanen
Vuoden alusta alan työskennellä HYTK-tiedekunnan kaikkien laitosten tohtorikoulutusasioiden parissa, eli en toimi enää ns. laitosamanuenssina. Uusi tehtävä on mieluinen mutta myös pelottava, koska uusi tiedekunta on iso ja tehtävissä on paljon sellaista mitä en ole aiemmin tehnyt. Joululomalla koetan elpyä kiireisestä syksystä ja suunnata uutta vuotta kohti :)
Elina Kiuru
Olen työskennellyt 20 vuotta etnologian amanuenssina, ja siirryn siitä tehtävästä hoitamaan MUTKUn opintohallintoasioita. Olen opiskellut sivuaineina museologiaa, taidekasvatusta ja taidehistoriaa, ja väitöskirjanikin oli melko museologinen aiheeltaan. Tunnen osan MUTKUn henkilökunnasta, joten ei pelota yhtään. Odotan innolla tammikuun alkua!
Anne-Riitta Vanhala
Minuun kannattaa ottaa yhteyttä, mikäli vaihtoasiat tai harjoittelu ulkomailla kiinnostaa. Musiikin laitos on ollut työpaikkani nelisen vuotta ja jatkan edelleen ensi vuonna musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen kansainvälisten asioiden parissa. Ollaan yhteyksissä!
Juha Teppo
Olen ollut laitoksessa, sen edeltäjässä ja sen edeltäjässä hyvin kauan. Yleismiehen tehtävien ohella hoidan opiskelija-asioita ensisijaisesti vanhan taikun oppiaineissa. Vasen jalkani on tiedekunnassa, jossa hoidan opiskelijavalinta-asioita, tilastointia ja sen sellaista. Muutan alkuvuodesta laitoksen tiloihin Educa-rakennukseen.
Hannele Saari
olen työskennellyt musiikin laitoksen musiikkikirjastossa vuodesta 1980-2011. Kirjaston lopettamisen jälkeen työskentelen Musiikkikampuksen kirjastossa 4 päivää viikossa, keskiviikkopäivän olen laitoksella tavattavissa. Opetan tiedonhankintaa laitoksella musiikin oppiaineiden seminaareihin integroituna. Huolehdin laitoksen käsikirjastoon liittyvistä asioista.
keskiviikko 21. joulukuuta 2016
Luukku 21: Hyvikset
Me olemme Mutkun Hyvikset eli hyvinvointineuvojat Kaisa, Virpi, Erja ja Minna. Olemme koulutettuja vapaaehtoisia, joiden tehtävänä on tukea opiskelijoita ja auttaa heitä pitämään huolta hyvinvoinnistaan opintojen kaikissa vaiheissa. Kuuntelemme, autamme etsimään ratkaisuja ongelmatilanteisiin ja neuvomme tarvittaessa, mistä hakea ammattiapua. Lisäksi toimimme asiantuntijoina laitoksilla opiskelijoiden hyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä.
Oli huolesi iso tai pieni, meidän luoksemme voi tulla juttelemaan ja purkamaan mieltä! Kaikki kanssamme käydyt keskustelut ovat luottamuksellisia. Meihin saat yhteyden laittamalla sähköpostia osoitteeseen hyvis-musla(at)jyu.fi tai hyvis-taiku(at)jyu.fi.
Lisätietoa Hyvis-toiminnasta saat Student Lifen sivuilta: https://www.jyu.fi/studentlife/hyvis
tiistai 20. joulukuuta 2016
Luukku 20: Hungarologia
Hungarologia on unkarin kieleen ja kulttuuriin liittyvä tutkimuksen ja opetuksen oppiaine, jota Jyväskylän yliopistossa voi opiskella tohtoriopinnoissa. Tuomo Lahdelma on aikoinaan suomen kielen opintojen kautta päätynyt lukemaan sukukieliä, muun muassa unkaria. – Olin sitten Unkarissa kesäkurssilla ja heti valmistuttuani lähdin Unkariin puolen vuoden stipendillä, oppiainetta Jyväskylän yliopistossa vetävä Tuomo muistelee.
Nykyään unkarin kieltä voi opiskella kielikeskuksessa. Kielen lisäksi Tuomo on tuonut Unkarista roppakaupalla kulttuuria Suomeen, muun muassa unkarilaisen vaimon muodossa. – Yhäkin ruokailemme monen kymmenen vuoden jälkeen unkarilaisittain. Maistuu! Tuomo nauraa.
Joulua Unkarissa juhlitaan katolisen perinteen mukaisesti. – Siellä he ihmettelevät vähän, kun me aloitamme joulun juhlinnan jo adventtiaikana. Heille aattokin on odotusta, silloin paastotaan lihasta, ja syödään perinteisesti kalaa ja munia. Vasta joulupäivänä, kun juhlitaan syntynyttä Jeesusta, syödään taas lihaa, Tuomo kertoo. Suomalaisesta aatosta unkarilainen poikkeaa myös siten, että joulupukki ei vieraile silloin kodeissa. Vaikka lahjoja löytyy kuusen alta aattonakin, perinteen mukaisesti Mikulás-piispa on vieraillut kodeissa jo joulukuun kuudentena.
Boldog karácsonyt!
Boldog karácsonyt!
maanantai 19. joulukuuta 2016
Luukku 19: Taidehistoria
Joulukuinen päivä alkoi jo hämärtää, kun viimein saavuin Seminaarinmäelle, Educa-rakennuksen luo. Olin tehnyt aikamoisen kierroksen yliopiston kampuksella, ensin olin kolkutellut Villa Ranan ovea, saanut sitten neuvon mennä Ateneumiin, sieltä Juomatehtaalle, sitten Mattilanniemeen ja sieltä uudelleen Seminaarinmäelle, pääkirjaston taakse. Olin jo hyvän aikaa sitten saanut toimeksiannon haastatella yliopiston taidehistorian oppiaineen edustajia - muistan miettineeni, että oppiaineko sekin on - mutta en halunnut enää viivytellä. Jäin kuitenkin hetkeksi hengähtämään rakennuksen eteen. Ja kun kerran oven edessä portaalla istui joku, ajattelin kysäistä, olinko nyt varmasti oikeassa paikassa.
Ukko - sillä ukolta hän minusta näytti istuessaan siinä pieksut jalassa, karvareuhka silmillä ja piippu suupielessä - oli kuitenkin niin ajatuksissaan, että epäröin ryhtyä puheisiin. Lopulta sain suustani: “On se ilmoja pidellyt…” Ukko havahtui, käännähti ja melkein tuhahti: “Vai pidelly! Eihän niitä mikään pitele. Tuulikin on voimistunut koko ajan. Ennustivat, että keväällä se tuntuu jo Virentsessä saakka!”
Hieman hätkähdin vastausta, ja päätin mennä suoraan asiaan: “Työskenteleeköhän taidehistorian oppiaineen pääedustaja, professori Waenerberg tässä rakennuksessa?” Uusi tuhahdus ja vastaus: “Venneperi? No se nyt työskentelee missä työskentelee… Näyttää vaan juoksevan miesten perässä, vaikka ikääkin on… Ensinhän se riiasi sitä Hannan veljenpoikaa...” Ukko otti piipun suustaan ja osoitti sillä Seminaarinkadun varrella olevan Parviaisen talon suuntaan: “...ja kun Oskarilta rahat loppu, niin se meni ja otti yhden Jäärneveltin. Ja nythän sillä on ollu jo pitemmän aikaa joku paruuni tuolta Porin puolesta. Tiedä häntä, milloin sekin päättyy.”
En tullut vastauksesta hullua hurskaammaksi, joten päätin kysyä dosentti Hanna Pirisestä, joka myös oli taidehistorioitsija. Tuskin pääsin alkuun, kun ukko innostui: “Niin Hanna…! Hanna se on jämpti liikenainen, pisti vastikään Muuramessa pystyyn uuden yrityksen. Resenaarttiahan ne myy jo ulkomaille. Ehkä sitä pitäisi minunkin kokeilla...” Ajatus sai ukon suun napsamaan ja silmät loistamaan.
En kuitenkaan voinut lähteä Muurameen, vaan jatkoin: “Entä professori Hanka…?” Johon ukko voivottelemaan: “Hankalaa, hankalaahan se on, kun päivät raataa itsensä näännyksiin ja yöt haikailee…” Ukko vilkaisi sivulleen ja alensi ääntään: “Oonpa nähny, kuinka se öiseen aikaan kattelee niitä kuvia, salaa kattelee…” Minäkin alensin ääntäni: “Mitähän kuvia…?” “No niitä saarnatuoleja, ehtaa parokkia, pulleita muotoja…” Ukko piirsi piipullaan ilmaan.
Minusta jo tuntui, etten päässyt puusta pitkään, mutta kysyinpä nyt vielä kuitenkin: “No mitenkäs nämä nuoret tässä oppiaineessa?” “No nuoria nyt tulee ja menee, eivät tahdo pysyä…Laurikin vaan reissaa...saas nähä, onko Vitruuvius vielä kainalossa, kun maailmalta palaa...sehän oli nähty siellä…”
Aloin kuitenkin käydä jo levottomaksi ja keskeytin ukon jaarittelun päästäkseni tekemään haastattelua: “No ovatkos ne nyt täällä Educassa?” “Täällä? Eihän täällä ketään ole. Siellä ne on taikalaatikossa.” “Missä taikalaatikossa?”, kysyin jo hieman kärsimättömänä. “Puumipoksissa, tuossa vieressä.” Ukko viittasi piipullaan viereiseen rakennukseen, kun minä jo olin avaamassa Educan ovea yrittäen vielä: “Mutku…” “Ei mitään mutkuja, sinne vaan sekaan - mutta jätä mennessäs oppiaine eteiseen ja pistä taidehistorian takki naulaan. Uudet aatteet ja uudet vaatteet, niin se on.”
Olin kuitenkin jo niin kauan viipynyt haastattelumatkallani, että sain tyytyä siihen tietoon, jonka ukolta sain. Toimituksessa hieman nyrpisteltiin jutulleni, mutta eihän minulla ollut asiaan muuta puolustusta kuin että tuli mutku matkaan.
Harjoittelija
sunnuntai 18. joulukuuta 2016
Luukku 18: Kirjoittaminen
Jyväskylän yliopistossa opiskelijat voivat opiskella kirjoittamista musiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitoksella. Risto Niemi-Pynttärille kirjoittaminen on tärkeä osa elämää. Blogi- ja lehtitekstien kirjoittamisen ohella päivät kuluvat kirjoittamisen oppiaineen ainevastaavan tehtävissä.
Millainen oppiaine kirjoittaminen on?
– Kirjoittamista kannattaa opiskella. Se on monipuolinen oppiaine, jossa on niin teoriaa kuin käytäntöäkin, Risto kertoo. Luovuus ja teoria eivät ole toisilleen vastakkaisia. Vaikka oppisisällöissä onkin yliopisto-opintojen tapaan teoreettista opetusta, pääsee niin kirjoittamistaan kuin luovuuttaankin kehittämään. – Kirjoittamisella on myös terapeuttisia ja hyvinvointia lisääviä ulottuvuuksia, Risto lisää.
Mekin haluamme päästä hyvinvoinnista osallisiksi!
– Kannattaa kokeilla vaikkapa assosiaatioharjoitusta. Sen voi tehdä aamulla ennen vuoteesta nousemista tai illalla viimeisenä juuri nukahtaessa. Kirjoita noin viiden minuutin ajan kynää kertaakaan pysäyttämättä mitä mielessäsi liikkuu, sensuroimatta itseäsi, Risto opastaa. Puoliuninen kirjoittaminen ja outoon mielikuvaan tarttuminen voivat rentouttaa ja opettaa paremmin ymmärtämään omia ajatuksia. Mikäpä sen parempaa lomapuuhaa kuin makoilla puoliunisena sängyssä ja oppia samalla hieman lisää itsestään!
– Kirjoittamista kannattaa opiskella. Se on monipuolinen oppiaine, jossa on niin teoriaa kuin käytäntöäkin, Risto kertoo. Luovuus ja teoria eivät ole toisilleen vastakkaisia. Vaikka oppisisällöissä onkin yliopisto-opintojen tapaan teoreettista opetusta, pääsee niin kirjoittamistaan kuin luovuuttaankin kehittämään. – Kirjoittamisella on myös terapeuttisia ja hyvinvointia lisääviä ulottuvuuksia, Risto lisää.
Mekin haluamme päästä hyvinvoinnista osallisiksi!
– Kannattaa kokeilla vaikkapa assosiaatioharjoitusta. Sen voi tehdä aamulla ennen vuoteesta nousemista tai illalla viimeisenä juuri nukahtaessa. Kirjoita noin viiden minuutin ajan kynää kertaakaan pysäyttämättä mitä mielessäsi liikkuu, sensuroimatta itseäsi, Risto opastaa. Puoliuninen kirjoittaminen ja outoon mielikuvaan tarttuminen voivat rentouttaa ja opettaa paremmin ymmärtämään omia ajatuksia. Mikäpä sen parempaa lomapuuhaa kuin makoilla puoliunisena sängyssä ja oppia samalla hieman lisää itsestään!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)